PARANNUS           Ville Anttila 26.9.2021

Luuk.3:1-20

Parannus on Uuden Testamentin keskeisimpiä sanomia. Jeesus itse julisti: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” (Matt.4:17). Hän myös antoi lähetyskäskyssään viestin, jota julistaa, ja parannus kuului siihen (Luuk.24:47). Kuitenkaan Jeesus ei ollut ensimmäinen Uuden Testamentin parannus saarnaaja. Hieman ennen häntä erämaan keskeltä nousi kamelinkarvaan pukeutuva, heinäsirkkoja ja luonnonhunajaa syövä mies, Johannes Kastaja. Hän saarnasi parannuksen tekemisen tärkeydestä.

Luukas kirjoittaa meille, että Johannes vaelsi kaikkialla Jordanin ympäristössä ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksi saamiseksi. Tämän jälkeen Luukas kuvailee tarkemmin, mitä Johannes Kastaja julisti (Luuk.3:3). Teksti avaa meille muutamia näkökulmia parannukseen ja sen seurauksiin.

Parannus johtaa syntien anteeksi saamiseen
Johanneksen julistuksen perusteella näyttäisi siltä, että syntien anteeksi saaminen on mahdotonta ilman parannuksen tekemistä.
Ihmisen tulee siis tunnustaa syntinsä ja kääntyä niistä, jotta Jumala voisi antaa hänelle anteeksi.
Johanneksen julistuksessa oli samaa kaikua kuin Vanhan Testamentin profeetoilla.
Parannus vapauttaa tulevalta vihalta
• Jumalan viha tai tuomio ei ole kovin muodikas sana saarnata, mutta itseasiassa löytyy Raamatusta hyvin usein.
• Jumala vihaa syntiä ja tulee sen tuomitsemaan, koska syntiä tehdessään ihminen toimii vastoin sitä mihin Jumala

hänet suunnitteli ja loi. Hän tuhoaa Jumalan luomaa sekä itsessään että ympärillään.
• Kun ihmisen synnit on annettu anteeksi, tuomio poistuu hänen päältään. Tuomion pelko ei kuitenkaan ole

ihanteellinen motiivi parannuksen tekemiseen, joten kristityn on hyvä miettiä millaista ilosanomaa hän julistaa.

Parannus tekee elämästä hedelmällisempää
Vaikka parannuksen tekemiseen liittyy katumusta, se on syvempi ja kokonaisvaltaisempi asia. Parannus tarkoittaa kääntymistä ja mielen muutosta. Se on siis tulemista toisiin ajatuksiin ja toimimista sen pohjalta.
Johannes ohjaa kuulijoiden ajatukset välttämisestä tavoittelemiseen. Päämääränä on, että he tuottaisivat hyvää hedelmää.
Kun kuulijat kyselivät tarkempia ohjeita, Johannes tarttui ihmisen elämän kenties keskeisimpiin ongelmiin: Itsekkyys, ahneus ja aseman väärinkäyttö.
Parannus on Heprealaiskirjeen (6:1-3) mukaan Kristuksen opin alkeita (kuten myös usko Jumalaan ja oppi iankaikkisesta tuomiosta). Merkille pantavaa on se, että kirjoittaja mainitsee kuolleista teoista. Omavanhurskaus on siis yhtälailla jotain mistä meidän tulee kääntyä pois. Jumalalle kelvolliseksi tullaan vain uskon kautta Jeesukseen.

Matt.13:44 Parannuksen tekeminen voi olla myös iloinen asia. Se on lahja, jota Jumala tarjoaa tuodessaan valtakuntansa meidän ulottuvillemme.

Luuk.3:11-14 ANTELIAISUUS,AHNEUS,ASEMA
– Voisinko minä kasvattaa anteliaisuuttani? Olisinko valmis laskemaan elintasoani sen eteen? – Olenko rehellinen toimissani? Etsinkö omaa etuani?
– Miten käytän asemaani ja vaikutusmahdollisuuksiani?

Parannusta julistettuaan Johannes paljasti kuulijoilleen päämäärän: Jeesus.